Kun ensimmäinen rototiltti tuotiin markkinoille vuonna 1986, se merkitsi täysin uutta tapaa työskennellä kaivukoneella. Yhtäkkiä kaivukoneet olivat enemmän kuin vain kaivukoneita – niistä tuli täysimittaisia monitoimikoneita.

”Rototiltillä varustetuista koneista tuli nopeasti erittäin suosittuja työmailla, koska ne olivat niin joustavia. Käyttäjät oppivat käsittelemään rototilttiä erittäin taitavasti ja löysivät uusia työskentelytapoja, joita kaivukoneella ei aiemmin ollut mahdollista käyttää”, kertoo Sven-Roger Ekström, joka on työskennellyt Rototiltin kehittämisen parissa jo sen ensimmäisistä ratkaisevista vuosista lähtien.

1990-luvulla keskityttiin kehittämään entistä kestävämpiä malleja, ja tuotteita parannettiin jatkuvasti. RT-sarjan lanseerauksen yhteydessä yhdistettiin ensimmäistä kertaa valettu roottorikotelo öljytäytteiseen roottorirunkoon – tämä innovaatio paransi huomattavasti sekä käyttövarmuutta että kestävyyttä ja on edelleen käytössä yksinomaan Rototiltissä. Myöhemmin 2000-luvun alussa tekninen kehitys kiihtyi.

Ohjausjärjestelmät muuttivat kaiken

RT-sarja muodosti vakaan perustan ja koneista tuli yhä kehittyneempiä, mikä avasi uusia mahdollisuuksia entistä edistyneempien ohjausjärjestelmien kehittämiselle. Vuonna 1998 käyttöön otettiin pihtimoduuli ja myöhemmin uudet ohjausjärjestelmät ja kahvat, jotka mahdollistivat helpomman ja hallitumman käytön, mikä merkitsi uuden digitaalisen aikakauden alkamista.

”Käyttäjälle tämä oli valtava askel eteenpäin. Yhtäkkiä toimintoja voitiin ohjata aivan uudella tavalla. Kehitys eteni uskomattoman nopeasti, ja kaikki halusivat ohjausjärjestelmiä. ”Kaivukoneen käsittely helpottui, ja myös rototiltin käyttö sujui pian paremmin”, Sven-Roger jatkaa.

Rototiltin ensimmäinen itse kehitetty ohjausjärjestelmä, PropPlus, toi markkinoille suhteelliset toiminnot, jotka mahdollistivat hitaan ajon ja ravistustoiminnon – näitä ominaisuuksia arvostetaan ja käytetään edelleen tänäkin päivänä. Samassa yhteydessä lanseerattiin myös työlaitevalikoima, johon kuului muun muassa kauhoja, asvalttileikkureita ja lavahaarukoita erityisesti rototiltin kanssa käytettäväksi.

Sen jälkeen malliston kehittämistä jatkettiin useiden vuosien ajan. Visio oli selkeä: jokaisessa kaivukoneessa tulisi olla rototiltti, ja pian valikoima kattoi 1,5–30 tonnin koneet.

Anturit pohjana seuraavalle sukupolvelle

Sekä järjestelmät, mekaniikka että hydrauliikka kehittyivät nopeasti Vindelnin tehtaalla. 2010-luvun alussa tuli yhä selvemmäksi, että kaikki uudet innovaatiot oli koottava yhtenäiseksi sarjaksi. Rototilt Group AB:n perustamisen yhteydessä lanseerattiin tästä syystä R-sarja. Se tarjosi useita tärkeitä uutuuksia, kuten oman ICS-ohjausjärjestelmän, RPS-paikannusratkaisun ja SecureLock-turvalukon. Tämä oli merkittävä askel eteenpäin sekä turvallisuuden että tuottavuuden kannalta.

”ICS:n, SecureLockin ja QuickChangen käyttöönotto oli seuraava suuri kehitysaskel. Silloin aloimme hyödyntää antureita tosissamme. ”Mahdollisuus työlaitteiden nopeaan vaihtamiseen tai rototiltin irrottamiseen oli suuri muutos, ja lanseeraus oli seurausta markkinoiden kasvaneesta kysynnästä”, Sven-Roger kertoo.

Sähköistyminen, tehokkuus ja älykkäämmät koneet olivat edelleen keskeisessä osassa urakointialan keskusteluissa 2020-luvun alkuvuosina. Kun Rototilt toi vuonna 2022 markkinoille RC-sarjan 1,5–43 tonnin kaivukoneille, se oli selkeä vastaus tähän kehitykseen. Sarja merkitsi uutta askelta kohti parempaa tehokkuutta ja digitaalista integraatiota, samalla kun uudet kahvat ja ohjausjärjestelmät tarjosivat kuljettajalle aivan uudenlaisen hallinnan. Uusi rototilttisarja merkitsi myös suurta harppausta RC9-rototiltin myötä, joka kokonsa ansiosta tarjosi kaikki rototiltin edut täysin uudelle segmentille. Lanseeraus mahdollisti lisäksi etätuen, mikä muutti huolto- ja tukipalvelujen tarjoamista kentällä.

Rototiltin kehityksessä on nähtävissä selkeä toistuva teema. Vuodesta 1986 lähtien tuotekehitys on perustunut kolmeen seikkaan: rototilttikonseptin tuomiseen useampien saataville, tuotteen tekemiseen mahdollisimman helppokäyttöiseksi sekä loppuasiakkaalle tarjottavan lisäarvon maksimoimiseen. Mikä mahtaakaan olla seuraava iso juttu?